SUOMEN TURKU TOIVOTTI AURINKOISESTI KANSALLISEN KULTTUURILIITON VUOTUISEEN KOKOUKSEENSA.

Liiton sääntömääräinen kokous pidettiin 13.3.2010 klo 14 Merikeskus Forum Marinum’ssa. Paikalla oli 29 eri puolilta Suomea tullutta virallista edustajaa ja muita kulttuurin ystäviä. Merellisissä tunnelmissa ja erinomaisen lounaan nauttineina kokouksen pito on mukavaa. Puheenjohtajana toimineen Jouni Elomaan johdolla päätökset syntyivät nopeaan tahtiin kuten viime vuonnakin ja lähes yksimielisyyden vallitessa.

Menneisyydelle (toimintakertomus ja tilinpäätös) sanottiin hyvästit ja tulevaisuus otettiin innolla vastaan. Raha-asiat ovat aina kimurantteja ja niistä löytyi hieman huomauttamista, mutta ei mitään mullistavaa. Jatkossa hallitus lupasi terästäytyä. Jäsenmaksut pidettiin entisinä eli 3€/henkilöjäsen ja 20€ suorajäseneltä. Mahdollinen tukijäsen saa maksaa haluamansa summan.

Henkilövalinnatkaan eivät nostattaneet intohimoja. Yksimielisellä päätöksellä puheenjohtajana jatkaa Annika Kokko Hyvinkäältä, varapuheenjohtajana Ritva Vastamäki Forssasta ja sihteerinä Sari Hintikka-Varis. Muutkin hallituksen jäsenet saivat jatkopestin – olivathan he ehtineet toimia vasta nelisen kuukautta. He ovat Ritva Lampainen (Kuopio), Maija Lukala (Turku), Reeta Porkka (Imatra), Ritva Rautio (Helsinki), Tellervo Suoranta-Sallinen (Oulu), Marjut Säilä (Jyväskylä) ja Hannele Toropainen (Helsinki). Uutena jäsenenä joukkoon valittiin vielä Karin Palmgren Helsingistä.

Kokouksen jälkeen kulttuurilla oli vuoronsa. Tutustuimme erinomaisen oppaan johdolla Forum Marinum merimuseon näyttelyyn. Vanhat viljamakasiinit olivat saaneet sisälleen historian viljaa. Oli mielenkiintoista verrata kahta maamme ykkösmerimuseota. Toisessa vanhat rakenteet on otettu uusiokäyttöön ja toinen on upouusi modernin arkkitehtuurin uljas luomus. Sisällöllisesti molemmat täydentävät toisiaan. Opas luonnollisesti veti kotiinpäin. Turun museo on hänen sanojensa mukaan maan laajin. No turkulaisilla on tiettävästi taipumusta isotteluun. Oma mieltymykseni kallistui myös Turun puoleen, kun lisäbonuksena jokirannassa kelluivat historialliset Suomen Joutsen, Sigyn ja sotalaivat Keihässalmi, Karjala, Rautaville ja Vetäjä V. Kierros päättyi museon näyttelyyn Turku Talvisodassa. Aihe oli todellakin ajankohtainen – olihan päivä Talvisodan päättymisen 70-vuotismuistopäivä.

Lounasravintola oli saanut nimensä kirjailija Göran Schildtin Daphne-nimisestä laivasta. Laivan äärellä maistelimme meren antimia Välimeren tyyliin ja muistelimme kirjailijan värikkäitä merimatkoja maailmalla. Matkoista syntyi kahdeksan matkakirjaa. Kiehtovan merihistorian jälkeen saimme erinomaisen, huumorilla väritetyn tietopaketin tulevasta Euroopan kulttuurikaupungista. Uskomatonta miten vähän loppujen lopuksi tiedämme muun kuin oman kaupunkimme historiasta ja kulttuurista. Helsinkiläisenä tuli pieni kateuden piikki lihaani kuunnellessani ja katsellessani kavalkadia Turun kulttuuripersoonista ja merkittävistä eri aikakausien rakennuksista. Kuninkaalliset, yliopistomiehet, piispat, tehtailijat, mesenaatit, käsityöläiset, kulttuurivaikuttajat, porvarit, Port Arthurin väki ja kakolalaiset tulivat elävinä mieliimme. Myllysillan notkahduskin tuli rekisteröityä. Oppaanamme bussikierroksella oli loistava, Turun oman yhdistyksen jäsen Aiju von Schöneman. Koskaan en elämäni varrella, monia maita kiertäneenä, ole tavannut yhtä ylivertaista opasta. No olihan siinä myös pientä kolmen suurimman (Espoo ei kuulu näihin) kaupungin välistä kissanhännän vetoa ja pilailua, mutta sehän ryyditti tarinaa. Kiitos Aiju.

Suuret kiitokset ansaitsee järjestänyt Turun porvarillinen kulttuuriyhdistys. Tilaisuus oli erinomainen esimerkki siitä työstä, mitä Kulttuuriliitto tekee valtakunnallisella tasolla.

Kulttuuriliiton puolesta Ritva Rautio

JK. Aijun ansioista kertoo ehkä hieman se, että hän on toiminut ennen eläkkeelle toimi jäämistään Turun kaupungin ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän palveluksessa alueen henkisen ja hengellisen kulttuuriperinnön innostuneena ja asiantuntevana oppaana.

OPINTOJOHTAJA ANNIKA KOKOSTA KANSALLISEN KULTTUURILIITON UUSI PUHEENJOHTAJA - 2009

Liittokokous oli lauantaina 26.9. Kenkäverossa, Mikkelissä. Vilkkaan kokouksen jälkeen siirtyi pääosa Mikkelin teatterin 90-vuotisjuhliin. Tarjottu buffet oli erinomainen, muistamiset ja juhlaluento onnistuneesti toteutettu ja varsinainen teatteriesitys, Punaisten ruusujen aika, oli antoisa. Siinä saimme tiiviin tietoiskun ja kertauksen Suomen historian tapahtumista yhden perheen elämänvaiheiden kautta kerrottuna. Kiitos teatterin väelle erinomaisista järjestelyistä, loistavasta juhlaluennosta ja vapautuneesta tunnelmasta.

Kokouksen veti määrätietoisesti Liiton entinen puheenjohtaja Jouni Elomaa Turusta. Kaikki kokouksen tekemät valinnat olivat yksimielisiä ja intoa tulla mukaan hallitustyöskentelyyn löytyi  ilahduttavasti. Puheenjohtajaksi valittiin Kansion opintojohtaja/pääsihteeri Annika Kokko Hyvinkäältä, varapuheenjohtajaksi valittiin kirurgian ylilääkäri Ritva Vastamäki Forssan Porvarillisesta Kulttuuriyhdistyksestä. Uuden hallituksen kokoonpano: Jyväskylästä Marjut Säilä 2) Oulusta Tellervo Suoranta- Sallinen , Turusta Maija Lukala, Imatralta Pirkko Porkka, Kuopiosta Ritva Lampainen ja lisäksi Helsingistä Ritva Rautio, Hannele Toropainen ja Sari Hintikka- Varis.

Lämmin kiitos vetäytyneelle puheenjohtajalle Lenita Toivakalle, jonka puheenjohtajakausi oli monien haasteiden täyttämä. Tavoitteena oli onnistua yhdistämään eri toimijoiden voimia, lisätä voimavaroja ja jakaa vastuita uudella tavalla. Tässä myös onnistuttiin.

***

TAUSTAA: Kansallinen Kulttuuriliitto on perustettu aikana, jolloin sillä oli selkeä poliittinen missio, valtionapu, innokas ja aktiivinen kenttä ja oma toimihenkilö. Vuosikymmenten kuluessa ovat lähes kaikki alun tukipilarit poissa. Vain kenttä on jäljellä, mutta olo on kuin Döbelnillä Juuttaalla, ratsastamme aukkoja katsellen. Osa yhdistyksistä on lopettanut toimintansa ja osa muuttunut vain matkoja ja lippuja välittäviksi lumetoimijoiksi. Eikä osa ole maksanut jäsenmaksuaan, vaikka talous olisi kunnossa. Käsitys Liiton merkityksestä on hämärtynyt eikä ymmärretä, mikä oma rooli kuviossa voisi olla.

Asiasta on puhuttu puoluejohdon kanssa. Joitain vuosia sitten perustettu Kulttuurivaltuuskunta on ollut lähes näkymätön ja hiljainen. Viime vuonna teimme puoluekokousaloitteen, joka meni läpi.

Kulttuuriliiton puheenjohtajana on toiminut kansanedustaja Lenita Toivakka, jonka kanssa on useaan otteeseen keskusteltu kulttuurin roolista kokoomuksessa ja miten Liitto on ikäänkuin jäänyt yksin metsään. Se tarvitsee apua, se tarvitsee kumppaneita ja lisää toimijoita. Myös kulttuurivaltuuskunta leijuu  ilmassa, koska siltäkin puuttuu voima ja se tarvitsee aktiivisia toimijoita.

 Mietitään yhdessä  miten ja miksi kulttuuri, jonka tulisi nousta syvältä kokoomuksen sisimmästä, ei voi hyvin järjestelmämme sisällä. Tule pohtimaan vaihtoehtoja ratkaisuille, tehdään ehdotuksia ja päätöksiä.

TULE mukaan, me tarvitsemme Sinua.

SEINÄJOELLA KÄYNNISTETÄÄN TAAS TOIMINTAA Eilen, 9.3. kokoontui joukko innokkaita ihmisiä Seinäjoella käynnistämään uudelleen Seinäjoen Kultturisillan nimellä toimineen yhdistyksen. Uudeksi nimeksi tullaan ottamaan Seinäjoen Kansallinen Kulttuuriyhdistys. Jäsenhankinta käynnistetty ja toivomme menestystä.

* * *

PUHEENJOHTAJA Kansanedustaja, KTM Lenita Toivakka, Mikkelistä, valittiin   puheenjohtajaksi liittokokouksessa 2008.

Lenita Toivakan arvomaailma: Elämäni tärkeimmät arvot olen saanut lapsuuden-kodistani. Äitini on syntynyt ja varttunut maanviljelijä- ja kalastaja-perheessä Heinävedellä ja isäni lähti evakkotaipaleelle Karjalan kannakselta, Metsäpirtin Saaroisten kylästä. Vanhemmilta sain kaikkea toimintaani määrittävät elämäarvot: perhe ja koti, oikeudenmukaisuus, turvallisuus, yrittäjyys ja ahkeruus. Näiden voimalla on hyvä jatkaa elämää ja työtä! Yhteys: mailto:lenita.toivakka@eduskunta.fi

Vuoden 2008 hallituksen kokoonpano on hallituksen sivulla.

***********

Kulttuuri kuuluu myös kevääseen

***********

SYYSPÄIVÄ JYVÄSKYLÄSSÄ

Jyväskylän yliopiston kampuksella vietettiin auringon kirkastaman syysruskan ilahduttamana Kansallisen Kulttuuriliiton valtakunnallista Syyspäivää, lauantaina 20. syyskuuta. Jyväskylän seminaariajan veisto- ja piirustusluokassa, Villa Ranan Paulaharjun salissa kertoi yliopiston museon lehtori Pirjo Vuorinen "seminaarinmäen kulttuurihistoriallisista kerrostumista". Hauskoin ja huolella mietittyin diakuvin höystetty esitys avasi kuulijoille kiintoisalla tavalla erilaisia tapahtumia ja tapoja 1860- luvulla perustetun seminaarin arjesta.

Komeat kivirakennukset harjun korkeimmalla paikalla, pienen matalan puukaupungin kupeessa, ovat varmaan olleet mieleenpainuva näky laivalla kaupunkiin saavuttaessa.  

"Suomen Ateena" –nimitys alkaa saada ymmärrettävän selityksen nykykuulijankin mielessä, kun alueen rakennusten ulkonäkö, eri tasoilla olevat puistot ja aukiot sekä niiden sijoittelu vahvistavat nimityksen oikeellisuutta. Esityksessä käytiin läpi myös alueella tapahtuneita muutostöitä ja nostettiin esiin seminaarin mielenkiintoisimpia henkilöhahmoja ja vaikuttajia. Tosin pelkät seminaarin rutiinit sinällään olivat jo mielenkiintoisia ja näin etäisyydestä katseltuna jopa hieman jännittäviäkin.

Esityksen jälkeen tutustuttiin kävellen kampusalueen nykyisyyteen. Alvar Aallon suunnittelema ja vuonna 1958 valmistunut yliopiston päärakennus antaa miellyttävän ja harmonisen leiman koko kampusalueelle. Uudet punatiilirakennukset sopivat rikkeettä vanhoihin seminaarirakennuksiin täydentäen kokonaisuuden elämystä ja jopa seminaariajan vanha pajakin on löytänyt uuden käyttötarkoituksen: vaikuttavana, ekumeenisenä hiljentymispaikkana.

Iltapäivän päätteeksi palasimme funkkistyylisen Villa Ranan saliin kahville ja samalla meitä ilahdutti nykyopiskelijoiden muodostaman Jyväskylän yliopisto sinfoniaorkesterin kamarimusiikkiryhmän konsertti, joka kauniisti ja tunteella soitti tilanteeseen ja tunnelmaan sopivaa kaunista, kotimaista jousimusiikkia. Saimme kuulla mm. Sibeliuksen Andante festivon, joka on sävelletty Säynätsalossa sijainneen Parviasen tehtaiden avajaisiin  ja Armas Järnefetin kehtolaulun ym. Uskon, että kaikki mukana olleet saivat uuden tiedon lisäksi myös henkisiä eväitä pimenevään syksyyn. Sitä mieltä oli Liiton puheenjohtaja Lenita Toivakkakin kiitospuheessaan järjestäjille ja esiintyjille.

Marjut Säilä, Jyväskylän Kulttuuriyhdistys